{"id":51,"date":"2011-03-23T09:40:17","date_gmt":"2011-03-23T07:40:17","guid":{"rendered":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/?page_id=51"},"modified":"2017-02-03T18:05:14","modified_gmt":"2017-02-03T16:05:14","slug":"kansola","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/kylat\/kansola\/","title":{"rendered":"Kansola"},"content":{"rendered":"<p>Kansolan kyl\u00e4 sijaitsee Saimaan kanavan varrella ja matkaa Lappeenrantaan kertyy noin kaksikymment\u00e4 kilometri\u00e4. Kyl\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy maanviljelystiloja ja hevosharrastustoimintaa. Asukkaita kyl\u00e4ll\u00e4 on noin 80.<\/p>\n<div id=\"attachment_54\" style=\"width: 267px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2011\/03\/kansolan_rullasilta.jpeg\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-54\" class=\"wp-image-54\" style=\"border: 1px solid black\" src=\"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2011\/03\/kansolan_rullasilta.jpeg\" alt=\"Vanha rullasilta\" width=\"257\" height=\"190\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-54\" class=\"wp-caption-text\">Kansolan vanha rullasilta<\/p><\/div>\n<div id=\"attachment_85\" style=\"width: 276px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2011\/03\/kansolan_nostosilta.jpeg\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-85\" class=\"wp-image-85\" style=\"border: 1px solid black\" src=\"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2011\/03\/kansolan_nostosilta.jpeg\" alt=\"Nostosilta\" width=\"266\" height=\"197\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-85\" class=\"wp-caption-text\">Kansolan nostosilta<\/p><\/div>\n<p style=\"text-align: center\"><a href=\"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2011\/03\/kansola_talvikuva05_3.jpeg\" target=\"_blank\"><br \/>\n<\/a><\/p>\n<h2>Historiaa<\/h2>\n<h4>KANSOLA &#8211; KYL\u00c4 RUOTSIN JA VEN\u00c4J\u00c4N RAJALLA<\/h4>\n<div id=\"attachment_74\" style=\"width: 442px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2011\/03\/kansola_yleisn\u00e4kym\u00e4_1966.jpeg\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-74\" class=\"wp-image-74\" style=\"border: 1px solid black\" src=\"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2011\/03\/kansola_yleisn\u00e4kym\u00e4_1966.jpeg\" alt=\"Kansola\" width=\"432\" height=\"287\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-74\" class=\"wp-caption-text\">Kansolan yleisn\u00e4kym\u00e4\u00e4 vuodelta 1966<\/p><\/div>\n<h4><strong>Mets\u00e4\u00e4n kasvanut kyl\u00e4<\/strong><\/h4>\n<p>Viipurin Karjalan J\u00e4\u00e4sken, Lapveden ja Rannan kihlakuntien rajamaille on viimeist\u00e4\u00e4n 1500- luvun alkupuolella syntynyt Mets\u00e4kansolan kyl\u00e4. Se kuului \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen\u00e4 kyl\u00e4n\u00e4 Lapveden alueeseen \u2013 id\u00e4npuolen naapuri Karhula oli jo J\u00e4\u00e4sken ja etel\u00e4npuolen naapuri Liikka Rannan kihlakuntaa. Mets\u00e4kansolan alkuna on Kansola ja n\u00e4iden kylien syd\u00e4men\u00e4 kantatalo Kansonen.<\/p>\n<p>Kansosia luetellaan asiakirjoissa ensimm\u00e4isest\u00e4 maakirjasta vuodesta 1543 asti. Suku on niin vakaasti paikkaan juurtunutta, ett\u00e4 Kansola mainitaan heti 1544 ja Mets\u00e4kansola 1580. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4kyl\u00e4st\u00e4 on l\u00e4htenyt Kansosia \u201dmets\u00e4\u00e4n\u201d, asumaan uudistilaa. Kahden vuosisadan mittaan verokirjat sitten luettelevat Mets\u00e4kansolan tilojen haltioiksi Kansosia, Seppi\u00e4, Talonpoikia, Marttisia, Sunisia, Hyv\u00e4ttisi\u00e4, Vakkilaisia ja R\u00e4ihi\u00e4. Alkuun taloja ei numeroitu, vaan taloa edusti is\u00e4nn\u00e4n nimi. Kun numerot 1700- luvulla otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, Mets\u00e4kansolassa on talot 1 \u2013 3, ajoittain lis\u00e4ksi 4 \u2013 6.<\/p>\n<p>Nimet Sepp\u00e4 ja Talonpoika on kirjattu taloihin 1 ja 2. On mahdollista, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 suvut ovat l\u00e4ht\u00f6\u00e4\u00e4n Kansosia ja uudessa asuinpaikassa sukunimiksi ovat juurtuneet lis\u00e4nimet, joilla is\u00e4nt\u00e4 ja h\u00e4nen my\u00f6t\u00e4\u00e4n koko talonv\u00e4ki on erotettu muista Kansosista. Sepp\u00e4 on arvostetun ammatin nimitys ja Talonpoika merkitsee \u201dtalollista, sukutilan j\u00e4lkel\u00e4ist\u00e4\u201d.<\/p>\n<p>Ent\u00e4 miss\u00e4 ovat Nikut? Taloja 3 \u2013 6 ovat asuneet eri suvut, eik\u00e4 1500- ja 1600-luvulta pysty rakentamaan niiden suoria is\u00e4nnyyslinjoja talonnumeroiden puuttumisen takia. Ainakin yksi niist\u00e4 on ollut sotilastila. Vaikka kruununkirjurit ovat osittain pyrkineet Ruotsin malliin merkitsem\u00e4\u00e4n luetteloihin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n is\u00e4ntien etu- ja is\u00e4nnimen, sukunimi\u00e4 esiintyy paljon: jos rakuuna Antti Nuutinpoika pitk\u00e4\u00e4n on j\u00e4tetty sukunimett\u00e4, joidenkin vuosien tiedot kuitenkin kertovat h\u00e4net Kansoseksi. Kyl\u00e4nnimen mukainen tai muuten kyl\u00e4\u00e4n ja taloon vakiintuneen suvun nimi ajoittain puuttuu. Sen sijaan uuden suvun nimi on kirjoitettu n\u00e4kyviin, ellei heti, niin muutamien vuosien kuluttua taloon asettumisesta. Pit\u00e4j\u00e4n maa- ja henkikirjoista l\u00f6ytyv\u00e4t 1500- ja 1600-luvulta perussukujen nimet \u2013 mutta Nikkua ei kertaakaan.<br \/>\n(L\u00e4hde: Nikku \u2013 suku 1745 \u2013 1995)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kansolan kyl\u00e4 sijaitsee Saimaan kanavan varrella ja matkaa Lappeenrantaan kertyy noin kaksikymment\u00e4 kilometri\u00e4. Kyl\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy maanviljelystiloja ja hevosharrastustoimintaa. Asukkaita kyl\u00e4ll\u00e4 on noin 80. Historiaa KANSOLA &#8211; KYL\u00c4 RUOTSIN JA VEN\u00c4J\u00c4N RAJALLA Mets\u00e4\u00e4n kasvanut kyl\u00e4 Viipurin Karjalan J\u00e4\u00e4sken, Lapveden ja Rannan &hellip; <a href=\"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/kylat\/kansola\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10,"featured_media":0,"parent":2,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/51"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=51"}],"version-history":[{"count":33,"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/51\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2146,"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/51\/revisions\/2146"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/kanava\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=51"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}