Leväsen seudun kyläyhdistys ry

Maaveden hoitonuottausvedon jälkeen vas. Vesa Tiitinen EK:n kalatalouskeskuksesta sekä hoitokalastajat Veikko Nevala ja Kari Kinnunen Olkkolan rannassa.

2013-11-06, Maavesi, Olkkola.Pien-Saimaan, ja kuluneella viikolla Maaveden, hoitokalastus etenee nuotanveto nuotanvedolta, kelistä riippumatta. Tänään vedettiin kahdeksas kerta, tällä kertaa  Olkkolan edustalla. Haukea tuli runsaasti, mutta pois nostettavaa kalaa yllättävän vähän. Yhteensä nuotalla on nostettu Maaveden eri osista, erityisesti Syrjänpohjanlahdelta, 20700 kiloa, särkeä, lahnaa, salakkaa, pikkuahventa – ja yllätys, yllätys – yksi MUIKKU! Muikku oli hoitokalastaja Kari Kinnusen mukaan parivuotias ja olisi jäänyt 16-milliseen verkkoonkin.  Muikku jatkaa muiden arvokkaampina pidettyjen kalojen kanssa jännittävää eloaan Maaveden isompien ja pienempien petojen keskellä. Torstaiaamuna nuottaus siirtyy Laitsaaren selän puolelle.

Kari Kinnusen mukaan mm. siirtoistutuksin on todettu, että muikku pärjää yllättävän ravinteikkaisissakin vesissä ja kasvaa silloin paljon nopeammin kuin ”sisaruksensa” alkuperäisessä, ravinteiltaan köyhemmässä, vesistössä. Sopiva, happirikas kutualue, esimerkiksi alue, jossa on pohjassa lähteitä, on kuitenkin edellytyksenä sille, että kanta siirtoistutuksen jälkeen jatkuu. Muikku on valikoiva ravintonsa suhteen eikä siitä siten ole rehevöitymisen estäjäksi.

2013-11-06, Kivisalmi, Taipalsaari/Lappeenranta. Pien-Saimaan kunnostaminen on edennyt monella rintamalla ja eri osissa vesistöaluetta. Kivisalmen Lappeenrannan puoleiseen päähän rakennettava pumppaamo on rahallisesti suurin yksittäinen investointi Pien-Saimaan tilanteen parantamiseksi. Noin 2,5Me hanke edellyttää melko suuria maansiirtotöitä, mm. kalliolouhintaa, varsinaisen pumpppulaitoksen asentamiseksi.

Suur-Saimaan vettä Pien-Saimaalle pumppaava Vehkataipaleen pumppuasema sijaitsee vesiteitse reilun 7km koilliseen tästä Kivisalmeen rakennettavasta pumppaamosta.

Lappeenrannan Sunisenselälle päin rakennettavasta virtauskanavasta tulee kuutisen metriä syvä, jolloin pumppujen keskikohta on noin neljän metrin syvyydessä veden alla. Kivisalmen läpi ei tulevaisuudessa vesi kulje kuin yhteen suuntaan, idästä Suur-Saimaan suunnasta länteen. Tosin pumpattu vesi tekee ainoastaan Pien-Saimaan kierroksen ja palaa Vehkataipaleenselälle.

Svenska dagen oli edellispäivistä poiketen tyyni ja sateeton Sunisenselälläkin. Suositun virkistyskohteen, Kivisalmen, rannassa näkyi hiukan viherlevää.

2013-11-06 Maavesi, Peltoi. Kesällä 2013, korkeamman veden aikaan, niitettyä ruovikkoa Maaveden Suolahden tuntumassa, Peltoin osakaskunnan vesialueella. Osakaskunta on monet vuodet ollut aktiivisesti mukana omalla niittoveneellään ruovikonniittotyössä. Sinilevää ei ollut tänään rannassa juuri havaittavissa.

Sillanmäen nallekin käy kohta talviunille. Makea omppu kasvattaa mukavasti masun ympärystä ja takaa paremman unenlaadun. Omena ja kaalinpäät maistuvat, mutta tomaatit karhu jättää ”lautaselle”.

2013-11-03 Peltoi. Sillanmäen riistaruokintapaikalla on kuluneen viikon aikana ruokaillut valkohäntäkauriiden lisäksi myös karhu. Karhu on ilmeisesti tyytynyt vihannesruokaan, omeniin ja kaalinpäihin sekä tuoreista jätöksistä päätellen myös metsän puolukoihin, sillä mitään takaa-ajon merkkejä ei alueella tänään näkynyt. Kaukalon kaura taas on maistunut hyvin valkohäntäkauriille, joiden tuoreita jälkiä näkyi runsaasti. Talan Make kävi iltapäivällä täyttämässä molempien metsän elävien ”lautaset”.

Valkohäntäkauris ja karhu ruokailevat samassa paikassa.

Vaikka puolukka maistuukin nallelle, ei se näytä ehtivän kunnolla pureskella niitä.

Naapuriseuran, varuskunnan metsästäjien, Raino Kinnunen keitti soppalihat edellisenä päivänä Lemillä tukikohdassa. Kasvikset laitettiin kiehumaan paikan päällä aamulla. Soppajonossa Raija ja Matti Saikko Lappeenrannasta ja Maarit Mustonen Peltoista.

2013-11-02 Levänen. Leväsen metsästysyhdistyksen perinteinen kutsu hirvisopalle sai kymmenet alueen asukkaat ja maanomistajat kokoontumaan Leväsen metsästysmajalle.  Paikalle saavuttiin jopa perhekunnittain, lastenvaunuikäisestä mummuun ja vaariin. Lappeenrantalaisen Raino Kinnusen keittämää maukasta soppaa nautittiin tyynessä, muutaman asteen plussalla olleessa syyssäässä  – ja rupateltavaa lusikoimisen sivussa riitti yllin kyllin, ja soppaakin oli riittävästi. Taipalsaarelainen Paavo Heikkonen totesikin, että tällaiset tilaisuudet ovat tärkeitä piristyksen lähteitä, kun nykyään ei enää käydä kylässä kuten ennen vanhaan.

Leväsen metsästysyhdistyksen pj Ilkka Pekkala (vas.)  ja jahtipäällikkö Pekka Leinonen toivottavat tervetulleeksi Oiva Kuuselan.

Vas. Leväsläiset Ritva ja Pertti Tujula sekä Pete Selin, jonka mielestä hirvisoppaa ei voita mikään.

Lappenrantalaiset Eila ja Martti Huuhtanen löysivät Leväsistä linkkejä Martin  synnyinpaikkaan, Kivennapaan.

Peijaiset tuovat erityisesti maaseudun ihmiset koolle.

Naapuriseura Harjulan Erän edustaja Timo Pylsy tarkastelee pyörille nostettua painekeitintä. Harjula on kaatanut vasan, mutta aikuinen on onnistunut jujuttamaan ajajia. Levänen vuorostaan on kaatanut aikuisen.  Taipalsaari-Lemin riistanhoitopiirissä joka seuralla on tänä vuonna samanlainen kaatolupa, yksi vasa ja yksi joko aikuinen naaras tai korkeintaan nelipiikkinen uros. Ensi vuoden luvat määritellään aikanaan riistalaskennan tulosten perusteella.

Vas. Leväsen vpj Seppo Ahonen, Harjulan Erän edustaja Timo Pylsy, Leväsen Matti Saikko ja Leväsen pj Ilkka Pekkala fundeeraamassa. Timo Pylsyn mukaan metsästysseuran on tapana kutsua hirvipeijaisiinsa edustajan naapuriseurasta.

Kuusen juurelle on hyvä rakentaa suojainen maja oksista ja risuista.

Lokakuun 2011 ajoon tuli harvinaista vipinää, kun karhu ampaisi Sillanmäessä ajoketjun ja ampujan väliin jäätyään Salpausselkä kakkoselle, nopealla nelivedolla.

Kuusamolaisen Veikko Nevalan ohjastama nuottalautta tulevalla hoitonuottausalueella Pien-Saimaan Maavedellä torstai-iltapäivällä.

2013-10-31 Maavesi. Pien-Saimaan hoitokalastuksen osana suoritetaan syysnuottausta Koneen, Laitsaaren ja Maaveden selillä. Ainakin Maavedellä pikkukalaparvet ovat tällä hetkellä hieman haussa satojen yksilöiden koskeloparven hätyytettyä ne rantavesiin ja kenties kauemmaksikin seliltä. Maaveden nuottaus alkaa tulevalla viikolla. Saalis viedään maihin Olkkolan rantaan, josta sitä voivat alueen asukkaat kysellä. Särkikukko on sitä maistaneiden mielestä oikea herkku. Ainakin osalle särkisaaliista pyritään saamaan elintarvikekäyttöä.

Hoitonuottaaja Kari Kinnunen ja kalatalousnevoja Vesa Tiitinen Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksesta sondeeraamassa särki- ja muita pikkukalaparvia Maaveden Piispalanselällä. Muuttopuuhissa ollut koskeloparvi oli ajanut pikkukalat pois keskiselältä.

30.10.13 Maaveden selkävesi on syksyllä ollut kohtalaisen kuulasta. Lokakuun lopulla pintavedenkin lämpötila on ollut neljä astetta.

30.10.13. Lähellä Peltoin puoleisia rantoja vesi on huomattavan ruskeaa, kuten on tavallista erityisesti syksyisin ja keväisin. Kuva Suolahden edustan rantavedestä, johon on sekoittunuton paljon läheiseltä jo vuosia sitten metsäojitetulta suolta virrannutta humuspitoista vettä. Kiintoainesta ei vedessä kuitenkaan ole nähtävissä.

Tiina Sirppiniemi ja Terhi Ojanen Länsi-Saimaan kehittämisyhdistyksestä. Tiina toimii myös Saimaan kulttuuri- ja taideyhdistys Saikussa

2013-10-28 Lappeenranta. Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys järjesti 28.10. illalla koulutustilaisuuden Etelä-Karjalan kylien ja yhteisöjen viestintävastaaville. Etelä-Karjalan kansalaisopistolla Lappeenrannassa järjestetyssä tilaisuudessa Heli Pajuvirta esitteli monia vaihtoehtoja yhdistysten viestinnälle: kylä- ja yhdistyssivut, facebook, twitter, youtube, SlideShare. Pääpaino oli internetin ja sosiaalisen median käytössä. Osallistujat edustivat pääosin kyläyhdistyksiä, mutta mukana oli myös muita alueella toimivia yhdistyksiä, mm.  Saimaan taide- ja kulttuuriyhdistys Saiku, kirjoittajayhdistys Paltta sekä Savitaipaleen yrittäjät.

Kouluttajina toimivat Heli Pajuvirta ja Joona Jalovaara Tietomaakunta eKarjala Oy:stä.

Hannu Jokinen Savitaipaleen yrittäjien puheenjohtaja kertoi Joona Jalovaaralle, että yrittäjät ovat ottaneet käyttöönsä i+ matkailu- ja tapahtumainfopäätteen. Yhteensä niitä on maakunnassa vajaat parikymmentä. Savitaipaleen pääte sijaitsee M-market Ostolan eteisaulassa.  Tarkoituksena on, että Visit Lappeenrannan ylläpitämälle infopäätteelle matkailu- ja palveluyrittäjät laittavat tapahtumiaan mahdollisimman kattavasti.

Osanottajat pääsivät samantien kokeilemaan itse

Vas. edestä Raimo Suomela, Jänkäsalon kyläyhdistys, Tom Jokinen, Rakuunanmäen asukasyhdistys, Heli Pajuvirta. Takana vas. Marjo Mäenpää, Saaren riistamiehet, Ritva Kattelus, kirjoittajayhdistys Paltta ja taaimmaisena Terhi Jokinen

Perillä on! Kaukalo vielä vaateriin nurkkatiilien päälle ja sitten apetta kaukaloon

Ennätyspitkä kesä alkaa kääntyä syksyyn. Lämpöä vielä riittää, mutta kasvien kasvu on  melkein pysähtynyt. Viljakin on korjattu pellolta. Riista on siirtymässä osittain ruokintakauteen. Tosin sentään  ulkosellaiseen. Leväsen Peltoissa metsäkauriiden suosimien ruokintapaikkojen määrä kasvoi kolmeen, kun Make ja Antti torstaina iltapäivällä kantoivat uuden ruokintatelineen Sillanmäen riistapellon tuntumaan. Kaukalo täytettiin saman tien paikallisesti kasvatetulla kauralla. Odotettavissa ja toiveissa on nähdä lähinnä metsäkauriin kavionjälkiä tämänkin kaukalon ääressä. Ja kukaties ilveskin vuorostaan pistäytyy katsastamassa tarjontaa.

Riistapellon pulleat herneenpalot ja kasvin varsikin maistuvat metsäneläville

Kaukalo on täpötäynnä oman kylän kypsää kauraa

Tässä on hyvä paikka metsäkauriin tulla täydentämään talvista ruokavaliota. Hyvä näkyvyys antaa etumatkaa alati vaanivalta ilvekseltä.

”Jaa-a! Niin se maailma muuttuu – tälläkin pellolla laidunsi ennen lehmiä”, mietiskelee Make

Moni on bietanolin autolleen ja kukkarolleen hyväksi todennut

Viinaahan ei juomalla missään nimessä pidä yrittää saada loppumaan – siispä poltetaan sitä maksan sijaan moottorissa! Suomalaisosaaminen biopolttoaineiden valmistuksessa on maailman huippuluokkaa ja nyt näyttää siltä, että siitä voisi hyötyä tavan tallaajakin, ympärisöstä puhumattakaan.  Imatralla kasivitosta sai ma 16.9.13 tankata  reilulla eurolla litra! Kannattaisiko siis joskus käydä pyörähtämässä Inkeriä moikkaamassa, Pietun sijaan?

Oheisista linkeistä lisää aiheesta:

http://www.opetin.fi/biotalous/biotalous-mahdollisuutena/759-biopolttoaineilla-kasvihuonekaasuja-vaehemmaeksi.html

http://www.youtube.com/watch?v=1bIsPdu6z40&;feature=player_embedded

Kaunis, sitkeä, vähään tyytyvä, hyvänmakuinen ja hyvää tekevä auringonpalvoja – tyrni. Valokuva Taru Hovi

Alkavan syyskesän piristävimpiä näkyjä on oranssisena hehkuva tyrnipensas. Viime jääkauden jälkeen alunperin Nepalista peräisin olevaa pineerikasvia tavataan Norjasta Espanjaan ja Aasiassa Japanista Himalajalle. Kasvi viihtyy sekä sisämaassa että rannikolla, kunhan saa joka puolelta aurinkoa. Juurinystyröissä eläviän bakteerien avulla tyrni pystyy sitomaan ilman typpeä ja liuottamaan orgaanista ainesta sekä mineraaleja maaperästä itselleen käyttökelpoisempaan muotoon. Lisää aiheesta mm. http://www.vinkkilanluomutuote.fi/tyrni.html