Leväsen seudun kyläyhdistys ry

19.4.13 Leväsen uuden kosteikon yhteyteen asennettu kemiallinen fosforinpoistoyksikkö käynnistyi tänään iltapäivällä, kun se panostettiin tonnilla ferrisulfiittia. Ferrisulfiitin avulla on tarkoitus poistaa sakkauttamalla 75-80 prosenttia fosforia Pien-Saimaaseen laskevasta purosta. Bonuksena poistuu noin kolmannes typestä humuksen sakkautumisen ansiosta. Puron laskeuma-alue on noin 350 ha, josta vajaa kymmenes peltoa ja loput metsäistä suota ja hiekkakangasta. Kosteikon kokonaispinta-ala on 20 aaria, josta vesialuetta 15 aaria.

Helsinkiläisen Insinööritoimisto Saloy Oy:n Tapio Salminen (selin) avasi ensimmäisen ferrisulfiittia sisältävän säkin nyörit. Kaivurin ohjaksissa Asko Rautio. Taustalla toimenpidettä valvoo Juho Ronkainen

Leväsen Tujulan kosteikko valmistui peruskaivu- ja maansiirtotöiden osalta joulukuussa 2012. Eilen ja tänään tehtiin laskeutusaltaan poikki kannas, johon sijoitettiin Saloy Oy:n kehittämä fosforin panospuhdistuslaite. Laitteen toiminta ei vaadi ulkopuolista energiaa: vesi virtaa ferrisulfiittigranuleiden läpi liuottaen ferrisulfiittia, joka sitten reagoi fosforin ja kiintoaineen kanssa sakkauttaen ne. Sakkautuminen tapahtuu 20 minuutissa. Sakka vajoaa sakkautusaltaan pohjalle, josta se aikanaan imetään pois. Sakkautusaltaan syvyys on noin metri. Yksi litra ferrisulfaattia riittää 30000 litran käsittelyyn. Yhdessä tonnin painoisessa säkissä ainetta on 800 litraa, riittäen siten noin 24000 kuutiolitran suodatukseen. Suppilomaisessa filtterissä olevan kemikaalin kulutusta seurataan paikallisesti ja sitä lisätään tarpeen mukaan. Arvion mukaan kosteikon virtaama on tällä hetkellä, lumien juuri sulettua nopeasti, noin 150 litraa minuutissa.

Putkesta tuleva vesi vaahtoaa hieman ferrisulfiittikäsittelyn alettua. Oikealta kaivuriurakoitsija Ari Hentunen, Tapio Salminen ja Asko Rautio. Uusi kosteikko saanee monen ohikulkijan huomion kesällä sijaitseehan se aivan Taipalsaari-Savitaipale -tien tuntumassa. Sorsaparikin laskeutui eilen arvioimaan alueen soveltuvuutta perheasumiseen. (Klikkaa kuva isommaksi).

Kimmokkeen panospuhdistamon keksimiseen Tapio Salminen sai turhautumisestaan: tehtyään sinänsä menestyksellistä sinilevän torjuntaa avoimilla vesialueilla hän huomasi, että kestävin tapa rehevöitymisen estämiseksi on poistaa ravinteet enenkuin ne pääsevät vesistöön.

Leväsen kosteikon kemiallinen puhdistuslaite on koeluonteinen ja sen toimintaa ja tehoa seurataan mielenkiinnolla. Ensimmäiset vesinäytteet tultaneen ottamaan lähiaikoina.

Rapatessa roiskuu, mutta työ alkaa olla joka tapauksessa putkessa, siispä: high five!

Vehkataipalelainen Juha Ronkainen huolehtii aika ajoin mm. puhdistuskemikaalin lisäyksestä

Vasemmalta Asko Rautio, Ari Hentunen, Juha Ronkainen ja Tujulan kosteikon maanomistaja Pertti Tujula. Pertin on tarkoitus kylvää heinänsiementä maa-aineksen sitomiseksi. (Klikkaa kuva isommaksi)

Kosteikon jälkeen vesi virtaa entistä puronuomaa pitkin parinsadan metrin päässä olevaan Pien-Saimaaseen

Tujulan kosteikon yläpuolella on myös toinen kosteikko, jossa mutkien, pohjapatojen ja laskeutusaltaiden avulla pyritään metsästä, suolta ja pellolta juoksevan veden humus- ja samalla ravinnepitoisuutta laskemaan.

Puron ylemmällä juoksulla sijaitsevassa kosteikossa on useita pohjapatoja ja selkeytysaltaita

Kosteikossa erilaiset mutkat ja hidasteet ovat ”jees”. Yläpuolen vanhoista ojista tuleva suovesi on tummaa, mutta aika kirkasta

Perinteinen Peltoin osakaskunnan pilkkionkikilpailu pidetään Maavedellä maanantaina 1.4.2013 klo 9-12. Punnitus ja palkintojenjako tapahtuu Piispalanrannassa.

Maaveden körmyt ovat saaneet olla rauhassa lähes koko talven pilkkijöiltä ja muilta kalastajilta. Hiljaiselo päättyy kuitenkin maanantaina kertarytäkällä, kun kymmenet Peltoin kylän asukkaat poraavat paksuun, vaikkakin kerrostuneeseen, jääkuoreen kurkistusaukon affenen valtakuntaan. Veden asukeille on taatusti tarjolla monenmoista vitkutinta ja nykytystyyliä. Mitä tuumaavat eväkkäät, kun auringon häikäisevät säteet tunkeutuvat pimeän keskelle? Kilpailut ovat ensimmäiset kesän 2012 jatkuneen paunetein suoritetun hoitokalastuksen jälkeen.

Hoitokunnan sihteeri Ossi Hovi kirjaamassa pilkkikisan tuloksia 28.3.2005. Pääsiäismaanantaina 2013 on luvassa myös aurinkoista pilkkisäätä, joskin lämpöä vain parisen astetta

Markku Talka jatkaa puheenjohtajana

Julkaistu 29.3.13 Markku Talka valittiin yksimielisesti jatkamaan puheenjohtajana Peltoin osakaskunnan vuosikokouksessa Pitkäperjantaina. Osakaskunnan päätökset ja suositukset mm. lohikalojen alamitoiksi tehtiin yksissä tuumin. Osakaskunnan ulkopuolisille päätettiin myydä enimmillään viisi verkkolupaa tulevalle kaudelle. Tarkemmat tiedot kokouksen päätöksissä hieman tuonnenpana.

Vesa Toivola (vas.) toimi vuosikokouksen puheenjohtajana ja Ossi Hovi sihteerinä

Vaihdon tori -kiertue Etelä-Karjalassa

Vaihdon Tori tapahtuma on Taipalsaarella ma 25.3.2013 Kunnantalon valtuustosali (Kellomäentie 1), Taipalsaari. Kuvassa helsinkiläinen kirpputori v. 2009.

Nyt kannattaa osallistua ja vaihtaa tietoja ja ideoita sekä tarpeettomia pientavaroita teemalla: ”tuo tarpeeton tavara tullessas ja vie tarpeellinen mennessäs”  Etelä-Karjalan Kylät ry:n, Etelä-Karjala-instituutin, Socomin ja Eksoten järjestämällä  laajan Vaihdon tori -kiertueella.  Tavoitteena on yhteistyön lisääminen uusin välinein kylän sisällä, kylien, yhdistysten, yritysten yms. kesken.  Saatuja ideoita ja ehdotuksia hyödynnetään myös koko maakunnan maaseudun kehittämisessä. YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA!

Kiertueella on mukana myös muiden maaseututoimijoiden esittelypisteet ja se toteutetaan viikoilla 12-15 ja  starttaa ma 18.3.2013 Lappeenrannan Korvenkylästä!

Tutustu kiertueaikatauluun tästä

Tervetuloa nauttimaan maittavat ideat ja iltakahvit hyvässä seurassa!

Kiertueen järjestäjät: Parasta Kylissä -hanke (Etelä-Karjalan Kylät ry), Kulttuurikutinaa -hanke (Etelä-Karjala-Instituutti), MontEri -hanke (Socom Oy) ja Mallu kylillä 2 -hanke (Eksote)

Karvajalan suojeluyhdistyksen Marjut Sassi kertoo sunnuntaina 3.3.13 klo 15 viimeisimmät mittaustiedot Pien-Saimaaseen laskevien vesien pitoisuuksista. Asko ja Maija Saikolla, Suolahdentie 461, pidettävä tilaisuus on kaikille alueen asukkaille ja muillekin avoin. Ihan kaikki siis joukolla mukaan! Samalla pidetään Karvajalanjoen suojeluyhdistyksen vuosikokous.

Kesä 2012 oli sadekesä vailla vertaa. Näkyykö se järviveden laadussakin?

Talan Make ja Suutarin Marko sivakoivat XVI Umpihankihiihdon Maailmanmestaruuskilpailuissa Pudasjärvellä 2013

Takamaan toivot hetki ennen lähtöä toisen päivän kilpaosuudelle 10.2. Vas. Markku Talka, Alpo Hiltunen, Marko Suutari ja Janne Gallen-Kallela-Siren

25.2.13 Peltoilaiselle Markku Talkalle lumi, umpihankikaan, ei ole mörkö vaan ystävä, jonka selässä mennään sinne, minne haluttaa. Ei kiireellä touhottaen, vaan rauhallisesti nauttien ja luontoa ja muutakin menoa tarkkaillen. Ja aina on ehtinyt perille paikkoihin, joihin muut menevät kumipyörillä. Paikalliset metsät, pellot ja järvenselät ovat yhtä tuttuja maaliskuun auringon hohteessa kuin vuodenvaihteen tienoon pimeydessä, onhan otsalamppu keksitty! Kolmemetriset hiilikuitusukset ovat Markun mukaan ”juuri sopivan pituiset”” keskimittaisellekin hiihtäjälle: pehmytkin lumi kantaa ja pääsee kulkemaan melkein missä vain, kunhan ei ihan pahimpaan rytelikköön mene.

Sunnuntainen MM-osuus on juuri alkanut. Eessä puolitoista tuntia umpihankea, vetovuorossa Make

Helmikuun alkupuolelle sijoittuva kaksipäiväinen Pudasjärven umpihankihiihto on kuitenkin ollut kauden kohokohta jo viidentoista vuoden ajan. Kaksipäiväiseen kisaan Markku osallistui nelihenkisessä joukkueessa, johon kuuluivat taipalsaarelainen Marko Suutari, puolankalainen Alpo Hiltunen ja helsinkiläinen Janne Gallen-Kallela-Siren.

MM-osuudella upeita maisemia ei ehtinyt ihailemaan

Lähtölaukaus Takamaan toivot -joukkueelle kajahti klo 8:54:30 lauantaina 9.2. Kaksipäiväiselle taipaleelle matkaan lähti yhteensä joukkuetta ja yksin hiihtäjää. Ensimmäisenä päivänä hiihdettiin noin 39 km. Itsekoottava laavu, jonka edessä paloi tuli, tarjosi yöpyjille suojan. Nukkumisaikaa kului kyllä Maken mukaan jutusteluunkin. Sunnuntai-aamuna ratkaistiin MM-kilpailujen sijoitus noin 7 km umpihanki-pikaosuudella. Joukkue tuli hienosti sijalle 17.

MM-kisan maalissa – puolitoistatuntinen kilpaosuus toi kunniakkaan 17. sijan

Iijokiseutu ja Pudasjärven Sanomat kirjoittivat mm. seuraavat jutut:

Klikkaa nähdäksesi painetun Iijokiseutu_lehden alkuperäisen jutun 12.2

http://www.iijokiseutu.fi/etusivu/16_umpihangen_mm_sotilaiden_juhlaa_6236477.html#6236478.jpg

Kopioi seuraava linkki osoiteriville, jolloin 13.2.13 ilmestynyt latautuu pdf-tiedostona. Katso lehden sivulta 10:

Pudasjarvilehti 23 2013

2013 kisan videokooste ja paljon muuta tietoa:

http://www.umpihankihiihto.pudasjarvi.fi/

Kuka voi osallistua? Katso kisainfolinkistä:

http://www.umpihankihiihto.pudasjarvi.fi/index.php?file=1000

Voit seurata kunkin joukkueen etenemistä GPS-paikannuspalvelun avulla, oheisesta linkistä. Valitse kilpailupäivä 1 tai 2:

https://www.trackerhunter.com/fi/content/umpihankihiihto-2013

HUOM! Älä säikähdä alalolevia varoituksia, vaan asenna rauhassa Java-kielinen sovellus, jolla alustalla GPS-paikannussovellus toimii. Näet seuraavat varoitukset, klikkaa molempiin RUN (=SUORITA)

Klikkaa huoletta ”Run”

Klikkaa huoletta ”Run” tähänkin

Java-sovelluksen asentumisen jälkeen avautuva näkymä. Klikkaa ensin vasemmalta alhaalta ”Uncheck all” (eli kaikki kruksit häviää) ja sitten kruksi Takamaan toivot -joukkueen kohdalle. Voit valita useammankin seurattavaksi yhtä aikaa.  Ylhäällä on kello, paina Play-näppäimen näköistä.

Pauli Mikkola (oik.) johti puhetta vuosikokouksessa. Vas. Esa Lautala, Pertti Tujula ja uudelleen valittu kylätoimen pj. Asko Saikko.

Leväsen alueen kylätoimen vuosikokous pidettiin sunnuntaina 24.2.13 viidentoista henkilön voimin metsästäjien majalla leppoisissa tunnelmissa. Toiminnan suuntaviivat säilyivät aika lailla entisillä raiteilla. Puheenjohtajana jatkaa Asko Saikko. Toimikuntaan valittiin kaksi uutta jäsentä, Pauli Mikkola ja Mika Kontula, molemmat Leväsen keskustasta. Kokouksessa kuultiin myös Leväsissä aloittaneen uuden hotellin toiminnasta.

24.2.13 Kokouksen aluksi Sergei Skortsov, joka toimi tulkkina, sekä Leväsen koulun toinen omistajasisaruksista, Natasha, kertoivat kiinnostuneelle kokousväelle Leväsen koulussa juuri alkaneesta hotellitoiminnasta. Vierailla itsellään oli vastavuoroisesti kysyttävää kokoukselta.

Sergei Skortsov kertoi, että hotelli pyrkii palvelemaan erityisesti nuoriso- ja muuten aktiivisia urheiluryhmiä. Suunnitelmissa on vastaanottaa jääkiekkoilijoita, jalkapalloilijoita ja yleisurheilijoita. Myös nuoriso- perhe- ja yritysryhmiä on toiminnalla tarkoitus tavoittaa. Tulevaisuus näyttää, miten suunnitelmat toteutuvat. Hotelli vastaanotti ensimmäiset vieraansa tammikuussa venäläisten lomakauden aikana. Tällä hetkellä on hiljaisempaa. Hotelli työllistää ainakin kaksi henkeä ja on taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa pyrkiä palvelemaan ryhmiä kuin toimia sesonkien välillä vajaalla kapasiteetilla.

Sergein mukaan koulun saneeraus on kestänyt puolitoista vuotta ja on tullut maksamaan jo enemmän kuin koulun hankintahinta. Yksi iso investointi tulevaisuuteen ja ekologisuuteen on maalämpö, joka on korvannut paljon kalliimman öljylämmityksen, on vuorostaan on jäänyt varalle. Yhdistetty veistoluokka- ja lämpökeskusrakennus on nykyään kolmen huoneen ja keittiön mökki. Opettajan päätyhuoneistoa kunnostetaan. Tällä hetkellä on valmiina kolmetoista 2-4h huonetta. Koulurakennuksesta poistettiin kaikki vanhat eristeet ja lattiat on nostettu. Muutama hirsi on korvattu uusilla, mutta kokonaisuudessaan talo osoittautui Sergein mukaan paljon parempikuntoiseksi kuin alunperin pelättiin. Monessa paikassa esiintyneet pienet vesivuodot johtuivat ilmeisesti siitä, että putkisto oli aikanaan rakennettu eri metalleja sisältävistä putkista. Rakennusoikeuteen kuuluu vielä muutama pieni mökki ja rantasauna. Suunnitelmissa on ainakin rakentaa sauna hotellivieraille. Rannassa on ELY-keskuksen luvalla tehty pieni ruoppaus traktorikaivurilla ja sinne on rakennettu myös laituri.

Pien-Saimaa on yhteinen asia

Uuden hotellin esittelyn ja sitä seuranneen molemminpuolisen kysely- ja vastaustuokion päätteeksi kylätoimikunnan puheenjohtaja Asko Saikko luovutti hotellin edustajille Pien-Saimaan puolesta -kampanjan kassin. Hotellin imagollekin alueen luonnon puhtaus on hyvin tärkeä asia.

Tällä hetkellä yritys kartoittaa lähialueen ja yleensä Taipalsaaren liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia. Sergein mukaan olisi hyvä, jos tiedossa olisi jotkin reitit, joita pitkin esimerkiksi yleisurheilijoilla olisi mahdollista liikkua metsässä aiheuttamatta häiriötä kylän asukkaille. Isomman luokan yleisurheiluun soveltuvia liikuntapaikkoja löytyy lähinnä kunnan urheilukeskuksesta, yrittäjää opastettiin. Yhteydenpitoa ja toiminnan pelisääntöjä kaivattiin molemmin puolin.

Sergei toivotti paikallisia asukkaita pitämään koululla juhliaan. Anniskelupaikkaa hotellille ei kuitenkaan tule. Kokouksessa todettiin, että on itse asiassa hyvä asia, että nuorille urheilijoille ei olekaan tarjolla alkoholia.

Kokouksessa toivottiin, että jääkiekkokentällä olisi mahdollista pelata tennistä, kuten joskus aiempina vuosina tehtiin. Mikäli kenttää kunnostetaan tenniskäyttöön soveltuvaksi, Sergei kertoi hotellin mielellään osallistuvan osaltaan kustannuksiin, samoinkuin lentopallokentän rakentamiseen, esimerkiksi koneurakoinnin kustannuksien kattamiseksi.

Hauska tutustua, naapuri! Kokouksen yhteydessä leväsläisillä Kuntoloilla oli tilaisuus tutustua ensi kertaa uuteen naapuriinsa

Lauri Heikka joutuu odottamaan Eviran tuloksia, ennenkuin uskaltaa laittaa Riutanselän särkeä purkkiin

Pien-Saimaa nousi kokouksessa myös esiin. Saarenpän kalastuskunnan puheenjohtaja Lauri Heikka kertoi kokousväelle lähettäneensä kuluneella viikolla Eviralle näytteen Riutanselältä 14.2. muikkuverkolla ylävedestä pyydetyistä särjistä, joiden vatsasta löytyi vielä tunnistamatonta sinisenmustaa mönjää, joka ei tosin tuoksu pahalta vaan kalalta. Aine ei tartu käsiin, vaan liukenee helposti veteen. Eviran alustavassa mikroskooppitutkimuksessa aineen kiderakenne näyttää punaiselta ja viittaa yllättäen lähinnä maaliin tai kemikaaliin. Lähiaikoina annettavia tarkempia analyysituloksia odotellessa kaloja ei tulisi Eviran mukaan käyttää ravinnoksi. Heikan mukaan ahvenissa tai kuhissa vastaavaa ilmiötä ei ole havaittu.

Leväsläinen Väinö Kalpio (kolmas oikealta) siirtäisi laajat tietonsa laitteista ilmaiseksi paikallisille nuorille kylätalkkareille, jos joku haluaisi sellaiseksi kouluttautua

Leväsläinen Väinö Kalpiota huoletti kaikenlaisten palvelujen siirtyminen lähialueelta kaupungin firmoille ja siitä seuraava voimakas ylihinnoittelu, johon juuri kellään ei ole varaa. Erääksi ratkaisuksi hän ehdotti oman toimen ohella toimivien nuorten kylätalkkarijärjestelmän aikaansaamista Leväsienkin alueelle. Eri puolilla Suomea on hänen mukaansa luotu kekseliäitä keinoja, jotka helpottavat toiminnan käytännön pyörittämistä. Nuoret pitäisi tietenkin ensin kouluttaa hallitsemaan esimerkiksi vanhoja lämmitysjärjestelmiä ja muita laitteita. Tähän olisi tarjolla vielä asiansa hyvin osaavaa vanhempaa väkeä, jotka siirtäsivät mielellään syvällistä hiljaista tietoaan nuorille, jotka saisivat samalla ilmaista koulutusta.

Vuosikokouskutsu

Leväsen alueen kylätoimen vuosikokous on sunnuntaina 24.2.13 klo 18 alkaen Leväsen metsästäjien majalla koulun lähellä. Kaikki alueen asukkaat ovat lämpimästi tervetulleita viettämään talvi-iltaa metsän hämyssä! Käsitellään vuosikokousasiat. HUOM! SERGEI SKORTSOV TULEE KOKOUKSEEMME KERTOMAAN TOIMINNASTA LEVÄSEN KOULULLA. TULEHA KUUNTELEMAAN  JA KYSELEMÄÄN, MITÄ KOULULLE KUULUU.

Vanhaa riihtä puretaan Peltoissa 90-luvun alkupuolella. Riihi on poissa, nimi säilyy: riihen risteys!

Ravintoketjun pohjana ovat aina kasvissyöjät. Talvella ruoka on villieläimillä tiukassa, olipa sitten kyseessä kasvissyöjä tai petoeläin. Parhaastaan metsästäjien ylläpitämällä riistaruokinnalla autetaan kasvissyöjiä pahimman yli.  Kauneimman kesän aikaan Leväsenkin metsästäjät keräävät lehtikerppuja, jotka kuivavat vanhoissa ladoissa ja ovat tervetullutta ravintoa erityisesti valkohäntäkauriille, bambeille, joita asustelee Leväsen metsissä. Peltoilainen Markku Talka on riistaruokinnan veteraaneja. Tänäkin talvena on pulkka valjastettu monta kertaa umpihankihiihtäjän perään. Kenties moni metsän silmäpari kannustaa hiihtäjää eteenpäin hangessa.

Ei – kyse ei ole virvontavarvuista!

Metsäladon ilmavassa pimennossa kerput kuivuvat sateisenakin kesänä mehevän rapeiksi

Odotettu kerppulasti on kohta perillä riistanruokintapaikalla metsän siimeksessä

2.2.13 Leväsen koulun tienoo kaikui helmikuisena lauantaina nuorta ja nuorekasta riemua, kun Taipalsaaren kylien tai muuten vain parhaimmistoa oli kokoontumut kisaamaan kolmessa talvilajissa: pulkanvedossa, jääpallossa ja umpihankijuoksussa. Osanottajat tunnustivat väreikseen ainakin Heikkolan, Vehkataipaleen, Kirkonkylän, Peltoin ja Leväsen. Ja taisi joku olla Willimiehen kaupungistakin. Puhtaiden kyläjoukkueiden lisäksi kilpailivat taipalsaarelaisravintola Min`Ann`, Joukkue Jämä sekä P(oika)M(ies)K(lubi)-Peltoi. Mutta kaikkia yhdisti hauskan yhdessäolon ja tekemisen tuoma estoton ilo!

Olé, olé, olé, olé! Hiki on virrannut, maitohappo täyttänyt jäsenet, mutta ilo on säilynyt loppuun saakka!

Jääpalloturnaus aloitettiin juhlavan hartaasti. Aloituksessa vasemmalla Leväsen Jynkkä vastustajanaan PMK-Peltoi

Juu, tää on ihan tavallinen muovinen menopeli – ei syytä protestiin!

Leväsen Jynkän ”pienin” veti pisimmän tikun – siis pulkkaan nauttimaan vauhdista!

Etukenoon ja menoksi – pulkkaviestin lähtölaukaus on kajahtanut

Poro hoi, älä jätä!

Poro löytyi taas ja Jynkkä jytää!

Maalissa kaikkensa antaneina, sekä porot että ajajat!

Nakki-mukin mittaiset rattoisat tauot kuivasivat hien ja palauttivat voimat

Pulkkakisan ratkettua olikin aika alkaa joukolla jahdata vaaleanvihreää pikku palloa. Kukin joukkue nosti henkeä omalla tavallaan. Tulisieluinen, omiinsa luottava valmentaja on usein avainasemassa sekä pelin strategian luojana että ohjaamassa joukkuetta kentällä.

Jynkkä! Jynkkä! Jynkkä!

Toiset taas luottivat mielikuvien voimaan:

Kuvittele, että ponnistat stratosfääriin saakka – pystyt siihen! – Tai kuvitele olevasi taivaalta saaliin kimppuun syöksyvä tuulihaukka, kas näin!

Ja erotuomarin pillin huutaessa pelaajat olivat latautuneetkin hyvin, jopa himpun verran yli-innokkuutta esiintyi.

Se mitään syötävää ole, se on maila! Pelaa! – Hulkkonen, tuu pois sieltä!

Jokainen maali on pitkänkin tapahtumien ketjun tulos. Tässä erään maalin anatomia.

Ja pallo on siellä! Se oli MAA-MAA-MAA-MAALIIIII! (Olihan?)

Jatkuu …