{"id":809,"date":"2014-01-18T16:45:42","date_gmt":"2014-01-18T16:45:42","guid":{"rendered":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/rautio\/?page_id=809"},"modified":"2014-01-18T16:49:01","modified_gmt":"2014-01-18T16:49:01","slug":"immalanjarvi-vai-immolanjarvi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/rautio\/historiikki\/immolanjarvi-vai-immalanjarvi\/immalanjarvi-vai-immolanjarvi\/","title":{"rendered":"Miksi kaksi muotoa j\u00e4rven nimest\u00e4?"},"content":{"rendered":"<p><b>Immalanj\u00e4rvi vai Immolanj\u00e4rvi?<\/b><\/p>\n<p>Kaksi erilaista muotoa j\u00e4rvemme nimest\u00e4 aiheuttaa jatkuvasti keskustelua ja kiistaakin.<\/p>\n<p>J\u00e4rven nimen\u00e4 kartoissa on vakiintunut muoto Immalanj\u00e4rvi. Varuskunta, nykyisin Kaakkois-Suomen rajavartiosto ja lentokentt\u00e4 on saanut nimens\u00e4 muodossa Immola. Nimet ovat kuitenkin samaa alkuper\u00e4\u00e4 \u2013 miksi o ja a? Nimen kahta muotoa on selitetty joko ruotsinkielest\u00e4 tai ven\u00e4j\u00e4nkielest\u00e4 aiheutuvana. \u2019Ruotsalainen o\u2019 eli \u2019\u00e5\u2019 on voinut karttojen piirt\u00e4j\u00e4lt\u00e4 vaihtua vahingossa a-kirjaimeksi. Ven\u00e4j\u00e4nkieless\u00e4 taas kirjoitettu o-kirjain lausutaan painottomassa tavussa kuten \u2019a\u2019.<\/p>\n<p><strong>Kysyimme nimist\u00f6tutkija Raili Abelta kumpi muoto on vanhempi. T\u00e4ss\u00e4\u00a0vastaus, joka on julkaistu aiemmin Uutisvuoksessa, nyt my\u00f6s R\u00e4mps\u00e4l\u00e4 mieless\u00e4in &#8211; kirjassa:<\/strong><\/p>\n<p><i>Teksti Raili Abe:<\/i><\/p>\n<p>Sek\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 nimist\u00f6nhuoltoasioissa on hankalaa, kun yhdest\u00e4 ja samasta nimest\u00e4 on kaksi eri asua. T\u00e4m\u00e4 on vuosien varrella tullut esille muun muassa karttojen hapuilevina nimik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6in\u00e4.<\/p>\n<p>Esimerkiksi Etel\u00e4-Karjalan opaskartasto ja osoitehakemisto (1983) k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Immolana tuntemastamme alueesta Immala-nime\u00e4, samoin tekee suomen tiekartta 1987. Molemmissa j\u00e4rven nimen\u00e4 on Immalanj\u00e4rvi. Imatran kaupungin nettisivujen kartassa lukee Kaakkois-Suomen Rajavartiosto Immola, ja melkein t\u00e4m\u00e4n vierest\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s Immala. Kaupunki on luultavasti k\u00e4ytt\u00e4nyt peruskartan lehte\u00e4, johon Immola-nimi lienee lis\u00e4tty j\u00e4lkeenp\u00e4in, sill\u00e4 Immola on painettu eri kirjasinlajille kuin peruskartta.<\/p>\n<p>Ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 nimist\u00e4 Immala, Immola vai Immalanj\u00e4rvi on vanhin. Tietenkin suurehko j\u00e4rvi on nimetty ensin, ja j\u00e4rven ymp\u00e4rille muodostunut asutus on saanut siit\u00e4 nimens\u00e4. J\u00e4rven nimen\u00e4 on alkuaan ollut pelkk\u00e4 Immala. J\u00e4\u00e4sken ensimm\u00e4isen maakirjan mukaan Immalankyl\u00e4 kuului vuonna 1543 Ruokolahden suurimpiin kyliin, sill\u00e4 siell\u00e4 oli jo tuolloin kymmenen veroa maksavaa taloa. Taloista ei ainuttakaan omistanut Immaset eiv\u00e4tk\u00e4 Immoset.<\/p>\n<p>Vilkaisin Ruokolahden vanhojen kirkonkirjojen vihittyjen luettelosta, miten seurakunnan papisto on kirjannut kyl\u00e4n nimen. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen eri aikoina erilainen. Vanhimmissa s\u00e4ilyneiss\u00e4 kirkonkirjoissa 1930-luvulta 1790-luvulle on k\u00e4ytetty yksinomaan Immalanj\u00e4rvi-nime\u00e4, mutta ennen uuden vuosisadan vaihdetta on lyhyt Immala-nimen kausi. Koko 1800-luvun kyl\u00e4 oli Immalanj\u00e4rvi, mutta 1900-luvun alku toi taas muutoksen Immalaksi.<\/p>\n<p>Siit\u00e4, milloin ja miten Immola-nimet ovat muotoutuneet, en uskalla esitt\u00e4\u00e4 edes arveluja. Joka tapauksessa niiden ominta aluetta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan j\u00e4rven pohjois- ja luoteispuolella. Mutta on ollut aika, jolloin Immalanj\u00e4rvi oli Immolanj\u00e4rvi.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Yli nelj\u00e4 vuosikymment\u00e4 asuin Vuoksenniskalla. Muistan, ett\u00e4 lapsuudessani ja nuoruudessani puhuttiin ainoastaan Immolanj\u00e4rvest\u00e4 ja Immolasta. Koska samat nimiasut on painettu my\u00f6s vuonna 1938 ilmestyneeseen Kannaksen karttaan, t\u00e4ytyy Immola-nimell\u00e4kin olla takanaan pitk\u00e4hk\u00f6 perinne.<\/p>\n<p>Itse suosittelin Kotimaisen Kielten Tutkimuskeskuksen nimist\u00f6toimistolle luopumista kokonaan nimist\u00e4 Immala ja Immalanj\u00e4rvi. Perustelin ehdotustani yleisesti tunnetuilla paikolla Immolansaha, Immolan varuskunta, Immolan lentokentt\u00e4, Immolankartano ja rautatieaseman nimen\u00e4 Immola kuin my\u00f6s sen aikaisilla yritysten nimill\u00e4 Immolan s\u00e4hk\u00f6 ja Immolan Puku ja Turkis.<\/p>\n<p>Vaikka yleens\u00e4 nimen alkuper\u00e4ist\u00e4 muotoa tulisi kunnioittaa, katsoin silti Immolan paremmaksi vaihtoehdoksi, koska se oli ja on edelleen tunnetumpi kuin Immala. Nimitoimisto Suomen ylimp\u00e4n\u00e4 nimihuollosta vastaavana pyrki poistamaan nimen kahtalaisuuden. Se valitsi kuitenkin vanhat nimimuodot, mitk\u00e4 nyt n\u00e4kyv\u00e4t uusimmissa kartoissa. Puheessa k\u00e4ytettyjen nimien ja karttanimien v\u00e4linen kahtalaisuus ei Immolan osalta n\u00e4yt\u00e4 h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Immalanj\u00e4rvi vai Immolanj\u00e4rvi? Kaksi erilaista muotoa j\u00e4rvemme nimest\u00e4 aiheuttaa jatkuvasti keskustelua ja kiistaakin. J\u00e4rven nimen\u00e4 kartoissa on vakiintunut muoto Immalanj\u00e4rvi. Varuskunta, nykyisin Kaakkois-Suomen rajavartiosto ja lentokentt\u00e4 on saanut nimens\u00e4 muodossa Immola. Nimet ovat kuitenkin samaa alkuper\u00e4\u00e4 \u2013 miksi o ja &hellip; <a href=\"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/rautio\/historiikki\/immolanjarvi-vai-immalanjarvi\/immalanjarvi-vai-immolanjarvi\/\">Continue reading <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":28,"featured_media":0,"parent":324,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"full-width-page.php","meta":{"footnotes":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/rautio\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/809"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/rautio\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/rautio\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/rautio\/wp-json\/wp\/v2\/users\/28"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/rautio\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=809"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/rautio\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/809\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":814,"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/rautio\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/809\/revisions\/814"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/rautio\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/324"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kylat.meitadev.fi\/rautio\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=809"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}